maanantai 1. syyskuuta 2014

nro 1

Söpöliini.

Ensimmäinen perui. Joten yhtäkkiä olin sopinut söpöliinin kanssa pikatreffit hänen päästyään koulusta.
Ensimmäiset viisi minuuttia istuttiin lähes hiljaa. Sitten alkoi jo ahdistaa. Mietin että mitä vittua olen tekemässä.
Ja voi pyllynreijän tusahdus miten hän näytti niin hyvältä.

Hyvästiksi halasin, ja hän muuttui patsaaksi. Siis oikeasti. Paskanjäykkä patsas jonka kädet liikkui juuri ja juuri puoliväliin vartaloa. Kiitos. Nyt minäkin olen vaivautunut ja kaikki tuntuu niin pirun vaikealta.

"Nähdään taas" hän sanoi.

"Ei nähdä" tuli suustani. Järkyttyneenä käännyin pois tajuten mitä olin juuri sanonut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti